maanantai 16. joulukuuta 2013

Let's see.. The results!

Tuloksia? Hmm..

Blogeja linkkailtiin reilu viikon aikana 13 kappaletta! Tässä arvosteluni "muutamasta" (näitä piti tulla 3-5, mutta pitihän se päästä puhumaan suu puhtaaksi useammastakin, hih) blogista. Olkaa hyvät!


http://lapsiluonnon.blogspot.fi/

Ensivaikutelma blogista on siisti, panostettu. Ulkoasu on kaunis ja harmooninen. Kuvia on paljon, todella suuri plussa :) Videot on myös mukava lisä. Tekstin sisältö ei ole minulle henk. koht. juurikaan puoleensa vetävään - luin muutamia postauksia sieltä täältä. Olisin kaivannut enemmän vankkaa mielipideasiaa! Blogi ei ole myöskään täysin eläinaiheinen, vaikka sitä erityisesti toivoin linkattavilta blogeilta. Kuvien määrä ja laatu paikattakoot tämän miinuksen ;)




Ensimmäinen huomio blogista oli itse postaus; tämähän on täyttä asiaa! Luin koko postauksen alusta loppuun ajatuksella ja kommeintoinkin vielä! Tätä ei tapahdu usein :) Havainnoivia kuvia oli myös mukana - hyvä! Toinen huomio; blogi muistuttaa jonkinverran omaani: ulkoasu on neutraali, tekstillä on pääpaino. Postaukset on selvästi kirjoitettu ajatuksella ja tunteella - asia on kirjoittajalleen tärkeä, ja niin sen pitääkin olla! Mukaan mahtuu kuulumisia puhtaan faktan lisäksi. Asioita tarkastellaan monesta näkökulmasta, kuitenkin aina palaten siihen tärkeimpään. Eli eläviin eläimiin ja niiden hyvinvointiin.

Blogi jota aion ehdottomasti lukea jatkossakin! :)




Mantan blogia on tullut luettua paljon aiemminkin :)
Blogi on äärettömän kaunis, helppokäyttöinen, monipuolinen ja täynnä asiaa. Postauksissa kerrotaan rehellisten kuulumisien lisäksi todella paljon hyödyllistä faktaa ja korvaamatonta, ainutlaatuista kokemustatietoa. Misla-koiran (ja koiranäyttelyiden) tultua mukaan kuvioihin blogin sisältö on ottanut uutta suuntaa, ja se on laskenut lukemisintoani aavistuksen. Itse en henk. koht. ole juurikaan kiinnostunut kenenkään näyttelytuloksista ja -reissuista, tykkään enemmän lukea arkisia kuulumisia sekä mielipide- ja faktapostauksia.

Kaikenkaikkiaan erittäin hyvä tietopaketti freteistä! Suosittelen lämmöllä kaikille frettifaneille!




Neutraali mutta siisti ulkoasu, paljon todella kauniita kuvia, kauniista koirista ja muusta aiheesiin liittyvästä. Videoita, hyvä plussa! Sisältö on kirjoitettu taitavasti ja ajoittan sangen hauskasti, mutta aihealueet poikkeavat niin paljon omasta maailmasta että suurin osa menee selaamalla ohi.

Blogi on varmaan mukavaa seurattavaa samanhenkisille ihmisille!




Täytyy myöntää että lähdin selaamaan blogia pienellä ennakkoasenteella. Normaalisti en vain pidä blogeista jossa esiintyy kanit suurimmissa määrin. Olin jo melkein päättänyt etten esittele kyseistä blogia ollenkaan. Marikan blogi on ulkoasultaan kaunis; värimaailma ja tyyli ei ole ehkä tyypillisin, mutta se ei ole silmiinpistävä. Laadukkaita, kauniita ja havannoivia kuvia on paljon. Arjesta kerrotaan leikkisästi sekä hyväntuulisesti. Monipuolisia eläintouhuja on mielenkiintoinen lukea, vaikka suurin osa päivityksistä jää lukematta (lähinnä tämän postauksen kirjoittamisen vuoksi)..

Uskon palaavani Riemuloikan pariin vielä uudemmankin kerran :)




Ulkoasultaan siisti, simppeli, miellyttävä. Blogi pitää sisällään paljon hyvää pohdintaa. Välissä on mielestäni "turhia" postauksia, jotka kuitenkin keventävät raskasta asiapaintteista kokonaisuutta.


Ehdin lukemaan vain pari postausta, mutta palaan taatusti uudelleen astialle!




Blogia on tullut luettua useasti aiemminkin, suorastaan säännöllisesti :) Ulkoasu ei ole erityisen mieleen, mutta teksti on sitäkin mielenkiintoisempa luettavaa. Pidän erityisesti rehellisestä ja suorasta kerronnasta, mitä tulee eläinperheiden arkeen. Suski kirjoittaa tavallisista arjen kommelluksista mukavaan sävyyn, eikä mitään tylsiä tynkäpostauksia! Kuvia saisi olla enemmän! ;)

Viime aikoina blogin seuraaminen on jäänyt vähemmälle, mutta täytyykin ryhdistäytyä! :)





Tässä nämä sitten oli. Pahoittelen tylsää, kuvatonta listausta!
Bannerit ja esittelyt sotkivat mielestäni liikaa joten jätin ne pois..
Toivottavasti jokainen arvosteltu blogi kohtaa kirjoittajansa jotta palaute menee perille! :) Meinasin arvostella kaikki, mutta hommastahan olisi mennyt hiukan itu.. Kiitos kaikille bloginsa linkanneille, löysin vastoin odotuksiani pari luettavaa blogia! :)


- Mosse

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Little ones are growing so fast!

Koska varsinaiset asiapostaukset ovat edelleen kesken, tuuppaan taas väliin jotain leppoisampaa :3

Hiirivauvat kasvavat hurjaa vauhtia, kuten otsikostakin voi tulkita. Pienenä eläimenä hiiren elämänkaari on muutenkin hyvin lyhyt; samassa ajassa kun norsuemo kantaa poikastaan, on hiirenpoika syntynyt, kehittynyt aikuiseksi ja kenties jopa kuollutkin. Ei aivan näin, mutta läheltä liippaa!

Vuorokauden ikäisiä poikasia.
Mustasilmäiset poikaset erottaa punasilmäisistä heti vastasyntyneinä,
sillä mustat silmät kuultavat ihon läpi - punaiset eivät.
Poikasia syntyi 7, kuvassa 6 ensimmäisestä yöstä selvinnyttä vauvaa.


Poikasia 3vrk iässä - värit alkavat hahmottua


4vrk - värit tummenevat


Lähes 6vrk - nyt värit ovat jo selkeästi tummemmat ja turkki alkaa kasvaa
(Kuvan poikasilla ei ole vielä yhtään karvaa, mutta toinen poikue kasvatti turkin saman ikäisenä)
Karsintojen jälkeen poikasia on tässä vaiheessa 4kpl.


8vrk - massussa ei ole juuri lainkaan karvaa mutta kuviot erottaa helposti.
Kuvan poikanen on uros; viimeistään tässä vaiheessa sukupuoli selviää.
Harjaantunut silmä erottaa sukupuolet vastasyntyneiltäkin poikasilta.


Myöskin 8vrk ikäinen poikanen - selkäpuoli on selkeästi karvan peitossa, silmät ovat yhä kiinni ja korvat ummessa.


9vrk - poikanen on yhä sokea eikä kuule, mutta vauhti on jo hurja!
Ryöminnän lisäksi vauvat ottavat haparia askeleita suorin jaloin! :)


12vrk - silmät ovat auenneet edellisenä iltana ja hiiri kuulee jo.
Poikanen tutkii uteliaana ympäristöään, mutta ei juurikaan poistu pesästä.


14vrk - poikanen on kehittynyt taas hurjasti parissa yössä.
Vauvat kömpivät nyt pesän ulkopuolellakin lyhyitä aikoja.


17vrk
Emot poikasineen on siirretty samaan, isompaan dunaan.
Junnut vilistävät minkä ehtivät, ja vauhti on toisinaan ihan käsittämätön! Pikkukirput pomppivat,
sinkoilevat ja piippailevat kun niitä yrittää pyydystää. Kaikki ovat kuitenkin käyttäytyneen esimerkillisesti;
ruokkivaa kättä ei ole purtu! (Joka on suhteellisen tavallista kirppuikäisille poikasille)
Poikaset syövät jo kiinteää ruokaa ja juovat vesipullosta!